sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Paras narttu 3



 Käytiin siis pyörähtämässä Oulun KV näyttelyissä viime viikonloppuna. Ekalta päivältä irtosi erinomainen ja toiselta eri, sa ja pn3. Lähes täysin ummikkona näyttelyasioista kyselin jokaisen nimityksen jälkeen kasvattajalta "mitä se tarkottaa?". Ehkä ensi näyttelyyn valmistaudun opiskelemalla kaikki nuo lyhenteet.:)

Lysti käyttäytyi ihmeen hyvin kehässä, vaikka juoksiessa välillä pomppi ja purikin hihnaa. Pitkät matkat autossa ja hotelliyö sujuivat myös moitteitta. Mukavalla porukalla ja oikealla asenteella tuo näyttelytoiminta ei olekaan yhtään hassumpaa. Joensuun KV:t jäävät meiltä tänä vuonna taloudellisista syistä väliin, mutta pari match showta ja näyttelyharjoitusta ajattelin Lystin kanssa käydä kiertämässä vielä ennen talvea.

Kotopuolessa olemme kuluttaneet aikaa muun muassa tottistelemalla ja marjastamalla. Lystistä oli suuri apu lakkasuolla, vaikka enimmäkseen se juoksentelikin pitkin metsää tarkistaen vuorotellen kaikki marjaporukkamme jäsenet läpi. Välillä se kuitenkin tuli lähelle, laski kuonon maahan ja ryhtyi töihin. Kuljin sen perässä ja sain kerätä lakkoja niistä kohdista mistä se oli kulkenut. Tällä paikalla ei ollut erityisen runsaasti lakkoja, joten suurta ihmetystä aiheutti, kun Lystiä seuraten sain enemmän lakkaa kuin yksin kulkiessa.




 Mutta ei Lysti pelkästään auttanut löytämään lakkoja. Se auttoi myös syömään niitä. Verottajan tavoin se saattoi napata suuhunsa juuri sen lakan, jota olit poimimassa. Ja jos marjasanko jäi maahan, oli siinä kohta kuonon mallinen kuoppa keskellä lakkasaalista.

Hauskaa oli yhtä kaikki.:)



Metsässä pyrimme käymään niin usein kuin mahdollista. Isoa mustaa koiraa ei kuitenkaan ihan joka paikassa voi vapaana pitää, kun ihmiset automaattisesti säikkyvät. Jonkun marjastajan olemme jo säikäyttäneet, eikä se tietenkään hyvältä tunnu. Mukavampi olisi luoda ihmisille positiivisia mielikuvia "verikoiran" näköisistä koirista. Lystikin kun on aika lapanen vieraita kohdatessaan. Selälleen heittäytyvä koira tuskin pelottaa kovin montaa koiratontakaan.



Onneksi tallilla voi vielä pitää koiraa vapaana. Siellä se saa juosta ja paimentaa rauhassa. Hieno tallikoira Lystistä on tullutkin. Se osaa varoa hevosia ja tuntee jo tallin pihan niin, ettei lähde kovin kauas pihasta. "Täällä" -käskykin on näinä päivinä toiminut hienosti ja Lysti tulee luokse, vaikka leikkisi toisen koiran kanssa tai kuulisi auton äänen. Jänikset ja kissat vievät edelleen voiton minusta, mutta vaikeaa sen saalisvietin kanssa on ruveta kilpailemaan. Koulutus jatkuu...





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti