keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Harrastusintoa


Lystin vanha tuttu Kirppu kävi emäntänsä kanssa meitä moikkaamassa. Kirppu ei oikein välittänyt Lystin tyylistä leikkiä, joten Lysti sai enimmäkseen juosta yksinänsä pitkin peltoa. Treenailimme myös porukassa vähän tottista ja kommentoimme toistemme suorittamia liikkeitä. Kotikentällä ja näin vähäisellä häiriöllä Lysti toimi oikein kivasti eli lisää tällaista pientä häiriötä vain meidän omiin treeneihin mukaan.

Kesän tultua Lysti on oivaltanut veden virkistävän merkityksen. Vedeksi sille kelpaa muun muassa järvi, puro, oja, kuralammikko... Varsinkin ojassa pyöriskeleminen tuntuisi oleva ihanan nautinnollista.






Lystin innostuttua uimisesta olen ruvennut miettimään myös vesipelastuksen kokeilemista. Ehkei vielä tänä kesänä, mutta esimerkiksi ensi vuonna. On niin hirmuisen paljon kaikkia mielenkiintoisia lajeja ja niin vähän vielä kokemusta mistään.



Tietoa pyrin kuitenkin hankkimaan jatkuvasti. Kuten esimerkiksi viime viikonloppuna JOSEPAn jälkileirillä. Kouluttajana oli Saila Kytömäki ja jäljet tehtiin pääsääntöisesti pellolle. Jouduin olemaan koulutuksessa ilman koiraa, koska koirapaikat menivät niin nopeasti. Kuunteluoppilaanakin oppi kuitenkin paljon ja ainakin motivaatio jälkien tekemistä kohtaan kasvoi. Heti sunnuntaina koulutuksesta poistuttuani suuntasin Lystin kanssa peltoa ja jälkeä kohti.

Ehkä mieleenpainuvin asia kurssilla oli keppien ilmaisun opettaminen. Kepit eivät toki Lystille ole vielä ajankohtaisia, mutta joskus niidenkin aika koittaa. Leirillä parin koiran kanssa tehtiin pelkät keppijäljet, joissa keppejä tuli melko tiheään. Joka kepin kohdalla riemu ratkesi ja kepeistä tehtiin kiinnostavia leikittämällä koiraa niillä. Muutos keppien ilmaisussa oli molemmilla koirilla huomattava.

Lystille minun tekemä jälki on joko liian helppo tai sitten liian innostava, mutta kovalla vauhdilla se sitä haluaisi mennä. Sunnuntain peltojälelläkin se aluksi yritti "hyökätä" jäljelle (vaikka rauhoittelin sitä jäljen alussa), mutta en päästänyt sitä. Alkupidätteiden jälkeen se sitten rauhottui ja malttoi työskennellä kunnolla jäljen loppuun saakka. Treeniporukassa Lysti saa jatkossa ajaa vieraan tekemää jälkeä, jota se ajoi viimeksiki todella hienosti, mutta mielelläänhän sitä treenaisi lisäksi itsenäisestikin. Luultavasti ensi viikonlopun beussileirillä tulee siihenkin sitten vinkkejä.:)




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti